29.1.07

"TURUN KAUPPATORIN ASEMAKAAVANMUUTOS"

Kirje Turun Toriparkki Oy:ltä
-----------------------------
TURUN KAUPPATORIN ASEMAKAAVANMUUTOS

Turun Toriparkki Oy
c/o Asianajotoimisto LPSH Oy
Aurakatu 8, 20100 Turku
puh. 279 0000, jussi.perho@lpsh.fi
Turku, 22.1.2007


Turun kaupunki
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta
Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen
Linnankatu 34
20100 TURKU



TURUN KAUPPATORIN ASEMAKAAVANMUUTOS

Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa on käsiteltävänä kauppatorin ja ympäröivien alueiden asemakaavanmuutosluonnos.
Turun Toriparkki Oy:n (”yhtiö”) tavoitteena on toteuttaa torin alle rakennettava pysäköintilaitos ajoramppeineen. Oikeus kaavoitukseen on yksinomaan kaupungilla ja asemakaavan salliman pysäköintilaitoksen toteuttaja selvitetään aikanaan erikseen. Yhtiön osakkaina on kuitenkin niin monta torin ympäristökiinteistöjen omistajaa ja muuta toimijaa, että yhtiö katsoo olevansa ainakin potentiaalinen hankkeen toteuttaja.
Yhtiö on teettänyt pysäköintilaitoksen teknisistä ja taloudellisista toteutusedellytyksistä useita selvityksiä ja muuta valmistelutyötä. Tämän johdosta yhtiö esittää asemakaavaluonnoksen johdosta seuraavaa:

1. Pysäköintilaitoksen toteuttamiskustannukset tulevat nousemaan varsin korkeiksi. Tämä johtuu mm. vaikeista perustamisolosuhteista, ympäröivien kiinteistöjen (kuten Ortodoksikirkon) erityisolosuhteiden huomioon ottamisesta, torikaupan jatkumisesta koko rakennustyön ajan ja arkeologisten kaivausten aiheuttamista aikataulu- ja muista ongelmista.

2. Kauppatorin alueen kaavoitus liittyy koko kaupungin keskustan elävänä pitämiseen ja elävöittämiseen ja on sen edellytys. Tästä ensisijaisesta tavoitteesta huolimatta tarvitaan pysäköintilaitoksen toteuttajaksi tahoja, joilla on riittävä intressi ja taloudelliset edellytykset laitoksen toteuttamiseen. Tällainen intressi on yhtiön osakkailla eikä yhtiö pidä todennäköisenä, että hanke voisi toteutua ilman näiden osapuolten merkittävää osallistumista hankkeeseen.
Ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sellaista asemakaavaa, joka ei hankkeen potentiaalisen toteuttajan näkemyksen mukaan ole toteuttamiskelpoinen.

3. Nyt lautakuntakäsittelyssä oleva asemakaavaluonnos ei kaikin osin täytä edellytyksiä pysäköintilaitoksen toteuttamiselle:

3.1. Toisessa luonnosvaihtoehdossa on varaukset maanalaisille ajoyhteyksille entisen postin rakennuksen edestä Eerikinkadulle ja Kristiinankadulta ns. Koulun tontin kautta Eerikinkadulle ja sieltä pysäköintilaitokseen. Yhtiö ei pidä näitä liittymiä mm. kalleutensa takia toteuttamiskelpoisina. Ajoramppien on oltava riittävän lyhyitä, jotta ne ovat teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoisia.

3.2. Jotta pysäköintilaitokseen tuleva mieltää pysäköintilaitoksesta pääsevänsä haluamaansa kiinteistöön, tulee ajorampin laitokseen olla lähellä tällaista, laitokseen ajavan tavoitteena olevaa suuntaa.
Useammat ajorampit tekevät pysäköintilaitokseen tulon ja sieltä poistumisen ja siten laitoksen käytön helpommaksi.
Ne myös jakavat luonnoksessa nyt olevan ainoan, Yliopistonkadun ajorampin liikenteen rasituksen useampaan kohteeseen.
Kaavassa tulee sallia useita ja myös keskenään vaihtoehtoisia ajoramppeja. Niiden lopullinen toteuttamiskelpoisuus voidaan selvittää ja toteutettavat vaihtoehdot valita hankkeen toteuttamisajankohtana tiedossa olevien liikennetarpeiden ja tuossa vaiheessa jo toteutettujen torin ympäristön täydennysrakennushankkeiden vaikutusten selvittyä. Asemakaavassa ei tule sulkea pois sellaisia vaihtoehtoja, jotka tarkemmassa tarkastelussa voivat hyvinkin olla toteutuskelpoisia ja erityisesti keskustan elävyyden kannalta tarkoituksenmukaisia.
Kaavaan tulee sisällyttää mahdollisuus ajorampin tekemiseen myös Eerikinkadun ja Aurakadun sekä Eerikinkadun ja Kauppiaskadun risteysten lähelle.
Yhtiön käsityksen mukaan nyt esitettyjä ajoramppeja vastustetaan osittain sillä perusteella, että ne haittaisivat julkista liikennettä. Jotta tältä haitalta vältyttäisiin, tulisi asemakaavassa sallia katualueelle sijoitettaville ajorampeille vaihtoehtoisesti niiden sijoittaminen torialueelle.

3.3. Kaavaluonnoksessa pysäköintipaikkojen määrä on 700. Näiden, yleisön käytössä olevien paikkojen lisäksi maanalaisiin tiloihin tulee osoittaa kaupungin edellyttämät torikaupan pysäköintitilat. Mitä vähemmän on pysäköintipaikkoja, sitä korkeammaksi nousee yhden paikan yksikkökustannus. Kaavaluonnoksessa määrätty enintään 700 pysäköintipaikkaa rajoittaa huomattavasti hankkeen toteutusedellytyksiä.
Pysäköintilaitokseen olisi oikealla suunnittelulla kaavaluonnoksen sallimaan kahteen kerrokseen sijoitettavissa 800 pysäköintipaikkaa. Asemakaavamääräyksiä tulee tarkistaa siten, että maanalaiseen kahteen kerrokseen voidaan sijoittaa vähintään 800 pysäköintipaikkaa sekä erikseen torikaupan tarvitsemat pysäköintitilat.

3.4. Mikäli torialueen reunoille sijoitetaan puita pysäköintilaitoksen ja sitä ympäröivien maanalaisten liiketilojen väliin, edellyttää tämä kaksinkertaisia seinärakenteita ja erilaisia tukirakenteita. Puiden sijoittaminen myös vaikeuttaa maanalaisten viemärien ja johtojen sijoittelua sekä liiketilojen ja pysäköintilaitoksen kulku- ja muiden yhteyksien järjestämistä. Mikäli puiden sijoittaminen torialueelle katsotaan tarpeelliseksi, ne tulee sijoittaa vain sellaisiin paikkoihin, joissa tätä ongelmaa ei synny.
Yhtiö esittää, että kaavaluonnoksesta poistetaan siihen nyt merkityt puurivit.

3.5. Yhtiön ensisijainen näkemys on että liikennejärjestelyt Kauppiaskadulla säilyvät ennallaan.
Kauppiaskatua ei joukko- ja muun liikenteen sujuvuuden takia tulee kaavaluonnoksessa nyt olevin tavoin osoittaa kävelykaduksi. Tämä ratkaisu aiheuttaisi myös sen, että Eerikinkadun ja Linnankadun välissä sijaitsevien, Kauppiaskatuun rajautuvien kiinteistöjen asiakas- ja huoltoliikenne vaikeutuisi huomattavasti.
Kävelykatujen tarpeellisuus ylipäänsä tulee huolellisesti harkita ja selvittää myös vaihtoehtoiset ratkaisut, joilla voidaan rakentaa houkutteleva ja viihtyisä torialue, mutta samalla varmistaa joukko-, asiakas- ja huoltoliikenteen toimivuus koko keskusta-alueella. Tällöin asiaa tulee tarkastella tavoitteena toimiva kokonaisuus

Kunnioittaen
Turun Toriparkki Oy

Christian Lybeck
Hallituksen puheenjohtaja
Tiedoksi: Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen

28.1.07

Toriparkki ja keskustan kaavoitus, Turku SAFA

Turun seudun arkkitehdit - Turku SAFA on tänään 26.1.2006 jättänyt avoimen kirjeen muodossa vetoomuksen Turun kaupunginhallitukselle keskustan osayleiskaavoituksen uudelleen käynnistämiseksi ja kauppatorin asemakaavoituksen keskeyttämiseksi.

Ohessa liitteinä vetoomus sekä idealuonnos keskustan liikenne- ja pysäköintijärjestelyiksi vapaasti käyttöönne.

Turun seudun arkkitehdit - Turku SAFA, johtokunnan puolesta

Anna-Leena Seppälä, puh.johtaja
Heikki Saarento, johtok. jäsen

Vetoomus (PDF)

Idealuonnos (PDF)

21.1.07

Meidän Turku: Avoin kirje

Avoin kirje Turun kaupunginhallitukselle ja ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle

Arvoisa vastaanottaja,

Toriparkin toteuttaminen näyttää joidenkin mielestä olevan välttämätöntä Turun kaupunkikeskustan elävöittämiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi.

Mielestämme samaan tulokseen päästään aivan toisenlaisin, ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävin ja tasa-arvoisemmin keinoin kävelykeskustaa laajentamalla ja joukko- ja kevyen liikenteen olosuhteita parantamalla.

Syvästi huolissamme lautakunnan käsittelyssä parhaillaan olevan Toriparkin mahdollistavan asemakaavaluonnoksen ympäristöllisistä, sosiaalisista, liikenteellisistä ja taloudellisista seurauksista haluamme tuoda tietoonne seuraavan kannanottomme:

1. Asemakaavaluonnosta laadittaessa ei ole arvioitu toripysäköinnin rakentamisaikaisia ja pysyviä ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia mm. meluun ja ilmanlaatuun, keskustan asukkaiden elämään, torikauppiaiden ja keskustan muiden kauppiaiden liiketoimintaan, joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.

2. Jos toriparkki asemakaavaluonnoksen mukaan toteutetaan kaksitasoisena Yliopistonkadun puolella, se ulottuu Rambollin selvityksen mukaan paitsi nk. orsiveden, myös nk. paineisen pohjaveden pintatason alapuolelle. Tästä seuraa joko se, että vielä puupaalutetut talot Kauppatorin ympäristössä on paalutettava teräs- tai betonipaaluin, tai on tehtävä erittäin kalliita suojaustoimenpiteitä. Näiden vaikutusten maksajaksi jää kaupunki, koska ne johtuvat asemakaavan toteuttamisesta.

3. Toripysäköintiä vastaavien pysäköintilaitosten rakentaminen on kestänyt eri puolilla Suomea 1,5 – 2,5 vuotta. Lisäksi Toriparkin yhteydessä on toteutettava arkeologiset kaivaukset. Näiden yhteiskestoksi voidaan arvioida 2,5 – 4 vuotta. Torikaupalle ja muulle keskustan kaupalle, joukkoliikenteelle, pyöräilijöille ja kävelijöille aiheutuvat haitat muodostuvat merkittäviksi. Liike-elämän ja joukkoliikenteen tappiot ovat myös taloudellisia. Toriparkkia ei myöskään missään tapauksessa saada valmiiksi vuodeksi 2011, jolloin Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki.

4. Toriparkin kustannuksista ei ole esitetty minkäänlaista arviota. Lienee selvää, että Toriparkin rakentamiskustannuksia ei pystytä kattamaan pelkillä pysäköintimaksuilla. Hanketta ajavat ovatkin 15.9.2005 allekirjoittamassaan aiesopimuksessa ilmaisseet toivomuksenaan: ”Hankkeeseen halutaan mukaan ja osakkaaksi myös Turun kaupunki” (Kohta 1: sopimuksen kohde ja tarkoitus).
Hankkeelle voidaan saada rahoitusta vain, jos kaupunki takaa laitoksen rakentamislainat tai osallistuu osakkaana laitoksen rakentamiseen. Turun kaupungin ei tule millään tavalla osallistua hankkeen kustannuksiin. Torin kunnostuksen ja toriparkin välistä kustannusjakoa voitaisiin helposti muokata siirtämällä kustannuksia kaupungin maksettavaksi.

5. Liikekeskustassa on riittävästi pysäköintitilaa. Mikäli tarvitaan lisää tai parempia pysäköintipaikkoja, Louhea voidaan laajentaa Yliopistonkadun suunnassa Anttilan sekä Kinopalatsin korttelien alle. Louhen laajennuskustannukset ovat noin puolet toriparkin kustannuksista pysäköintipaikkaa kohti. Louhen laajentamisesta ei synny myöskään oleellisia rakennusaikaisia haittoja, koska luola sijaitsee syvällä kalliossa.

Näistä syistä vaadimme, että Kauppatorin asemakaavaluonnoksesta poistetaan maanalaisen pysäköinnin sekä sen ajorampit mahdollistavat merkinnät.

Turussa 18.1.2007

Meidän Turku-Vårt Åbo ry:n hallituksen puolesta ja valtuuttamina


Pauliina de Anna Annele Chydenius
puheenjohtaja hallituksen jäsen

7.1.07

Argumentteja toriparkkia vastaan

Argumentteja toriparkkia vastaan

1. Toriparkista ei ole uutta, edullista suunnitelmaa

Toriparkista ei ole laadittu uutta, edulliseen rakennustapaan perustuvaa suunnitelmaa, toisin kuin mm. TS:ssä on väitetty vuosina 2005 ja 2006. Toriparkista on viimeksi tehty kustannusarvio vuonna 2004, jolloin yksitasoisen laitoksen kustannukset olivat noin 77 000 € / pysäköintipaikka.

2. Yritykset eivät pysty maksamaan Toriparkkia ilman kaupungin tukea

Toriparkin rakentamiskustannuksia ei pystytä kattamaan pysäköintimaksuilla eikä hanke ole epäsuorastikaan taloudellisesti kannattava. Siksi hankkeelle saadaan rahoitusta vain, jos kaupunki takaa laitoksen rakentamislainat tai osallistuu osakkaana laitoksen rakentamiseen. Toriparkin toteuttamisesta tehdyssä aiesopimuksessa 15.9.2005 lukee: ”Hankkeeseen halutaan mukaan ja osakkaaksi myös Turun kaupunki” (Kohta 1: sopimuksen kohde ja tarkoitus)

Voitaneen sanoa, että onhan Kuuhunkin lennetty – verovaroilla.

3. Kustannusten jakoa torin kunnostuksen ja toripysäköinnin välillä ei ole tehty

Toriparkki on tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti torin kunnostuksen kanssa. Torin kunnostuksen ja toripysäköinnin välistä kustannusjakoa ei ole arvioitu tarkoin. Toripysäköinnin kuluja, kuten arkeologisia kaivauksia, johtosiirtoja ja liikenneväylien avaamisen kuluja voidaan yrittää siirtää torin kunnostuksen kuluiksi.

Toripysäköinnistä aiheutuu runsaasti kunnallisteknisiä kuluja, joita ei aiheudu pelkästä torin kunnostuksesta. Erityisen kyseenalaista on se, että asemakaavan mukaan avattaisiin Aurakadun ja Eerikinkadun joukkoliikennekadut, joiden rakenteet ja kunnallistekniikka uusittiin täydellisesti 1994 – 1995.

4. Toriparkin rakentaminen kestää arviolta 2,5 – 4 vuotta

Toripysäköintiä vastaavien pysäköintilaitosten rakentaminen on kestänyt eri kohteissa 1,5 – 2,5 vuotta. Lisäksi Toriparkin yhteydessä on toteutettava arkeologiset kaivaukset, jotka Museoviraston mukaan kestävät kaksi kaivauskautta eli 19 roudatonta kuukautta. Näiden yhteiskestoksi voidaan arvioida 2,5 – 4 vuotta.

Tästä aiheutuu erittäin suuret rakentamisaikaiset haitat torikaupalle, keskustan kaupalle, kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Liike-elämän ja joukkoliikenteen tappiot ovat myös rahallisia ja joko kaupungin tappioita tai kaupungin korvattavia.

Toriparkkia ei missään tapauksessa saada valmiiksi vuodeksi 2011, kun Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki, koska asemakaavaprosessi ei valmistu keväällä 2007.

5. Toripysäköinnin ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia ei ole arvioitu

Asemakaavaluonnosta laadittaessa ei ole arvioitu toripysäköinnin rakentamisaikaisia ja pysyviä ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia

a. Meluun, ilmanlaatuun, ilmastonmuutokseen ja energiankulutukseen
b. Keskustan asukkaiden elämään
c. Torikauppiaiden liiketoimintaan
d. Keskustan muiden kauppiaiden liiketoimintaan
e. Joukkoliikenteeseen
f. Kävelyyn ja pyöräilyyn

6. Arkeologiset kaivaukset ovat olennaisesti pienempiä, jos toriparkkia ei tehdä

Mikäli toripysäköintiä ei tehdä, ei tarvita nk. poistokaivauksia vaan ainoastaan kiveystä korjattaessa esille tulevien kohteiden dokumentointi. Ero on sama kuin Tuomiokirkkotorin korjausten yhteydessä 2000-luvun alussa tehtyjen dokumentointien ja Tuomiokirkkotorilla vuonna 2006 tehtyjen tutkimuskaivausten ero. Jos tori kunnostetaan ilman toripysäköintiä, poistokaivaukset tarvitaan ainoastaan kioskien perustusten, viemäreiden ja maanalaisten roskasäiliöiden kohdalla, muutamalla prosentilla torialasta. Dokumentoinnin kustannukset ovat murto-osa poistokaivausten kustannuksista.

7. Toripysäköinti kaksitasoisena ulottuu myös nk. paineisen pohjaveden tason alle

Ramboll Oy:n tekemän selvityksen (13.6.2006) mukaan jos toriparkki toteutetaan kaksitasoisena Yliopistonkadun puolella, se ulottuu paitsi nk. orsiveden, myös nk. paineisen pohjaveden pintatason alapuolelle. Samoin käy myös, jos Toriparkin sisäänajokorkeus Yliopistonkadun rampista on yli 2,5 m, esim. 3,2 m.

Tästä seuraa joko se, että vielä puupaalutetut talot Kauppatorin ympäristössä on paalutettava teräs- tai betonipaaluin tai on tehtävä erittäin kalliit suojaustoimenpiteet.

Nämä haittavaikutukset ovat kaupungin korvattavia, koska ne johtuvat asemakaavan toteuttamisesta.

8. Toriparkkiin ei voi ajaa torikauppiaiden autoilla eikä hälytysajoneuvoilla

Pohjavesikysymysten vuoksi toriparkin sisäänajokorkeus Yliopistonkadun rampista on enintään 2,5 m. Ramppi on ainoa liikenteellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Ramppi on liian matala pääosalle torikauppiaiden autoista sekä hälytysajoneuvoille. Myös 3,2 m korkea ramppi olisi liian matala osalle torikauppiaiden autoista sekä hälytysajoneuvoista.

9. Toriparkki ei ole edellytys Kauppiaskadun kävelykadulle

Kauppiaskadun kävelykatu on hyvä ajatus. Se toteuttaisi Turkuun säädyllisen laajuisen kävelykeskustan. Kauppiaskatu voi kävelykatunakin toimia pikaraitiotien reittinä, kuten kävelykadut esim. Freiburgissa, Strasbourgissa ja Linzissä. Turun keskustassa on kuitenkin yli tarpeen pysäköintipaikkoja, joten Kauppiaskadun kävelykadun toteuttamiseksi ei ole tarpeen toteuttaa Toriparkkia.

10. Louhea voidaan laajentaa

Jos liikekeskustaan tarvitaan lisää tai parempia pysäköintipaikkoja, Louhea voidaan laajentaa Yliopistonkadun suunnassa Anttilan sekä Kinopalatsin korttelien alle. Nk. hyvinvointikeskus – suunnitelma osoittaa tämän. Louheen voidaan rakentaa uudet rampit esimerkiksi Puutarhakadun ja Aninkaistenkadun suunnista. Louhen laajennus palvelisi Wiklundin korttelia täsmälleen samalla etäisyydellä kuin Toriparkki ja korvaisi Wiklundin pysäköintitilat. Louhen laajennus Anttilan alle voisi korvata nykyiset Stockmannin, Anttilan ja Centrumin pysäköintilaitokset. Samalla näihin pysäköintilaitoksiin kulkeva liikenne poistuisi Kristiinankadulta, Brahenkadulta, Humalistonkadulta, Yliopistonkadulta ja Eerikinkadulta osilta.

Louhen laajennuksen kustannukset ovat noin puolet toriparkin kustannuksista pysäköintipaikkaa kohti. Louhen laajentamisesta ei ole oleellisia rakennusaikaisia haittoja, koska luola sijaitsee syvällä kalliossa.

Toriparkki tulee jälleen

Hyvä ystävä, toriparkki tulee jälleen.

Kaupungin järjestämä kuulemistilaisuus pidetään maanantaina 8.1. nuorisokeskus Vimmassa, Aurakatu 16, 3 krs. klo 18.00. Olethan silloin paikalla tiukkoine kysymyksinesi!

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta käsittelee kaavaluonnosta tiistaina 9.1. Kansalaisliike seuraa tilannetta. Käy täältä blogista katsomassa, koska kansalaisliikkeen seuraava tapaaminen on. Tutustu samalla blogissa aiemmin julkaistuihin teksteihin, ne ovat edelleen erittäin ajankohtaisia. Samalla kansalaisliike toivottaa uudet toimijat lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan.

Nyt, jos koskaan, on aika toimia!

- Mirka Muukkonen