22.8.07

Toripysäköinnin rakentamisen vaikutukset...

Toripysäköinnin rakentamisen vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin on selvitetty puutteellisesti.

Selostuksen liitteenä olevien suppeiden lausuntojen mukaan kaavaehdotuksen mukaisen toripysäköinnin rakentaminen edellyttää työnaikaista pohjaveden alentamista ja ulottuu sekä nk. salpaveden että nk. orsiveden tason alapuolelle. MRL 106§ ja 165§ mukaan Turun kaupunki on korvausvelvollinen, jos pysäköintilaitoksen rakentamisen aiheuttamat pohjavesimuutokset vaurioittavat Kauppatoria, maanalaisia liiketiloja ja sisäänajoramppeja ympäröivien puupaalutettujen rakennusten perustuksia.

Kaavaehdotus sallii koko Kauppatorin pinnan alueelle kaavan alueille ma-LPY-1 sekä pr-1, ki-1 kahden maanalaisen kerroksen rakentamisen ilman aluerajausta tai korkeusaseman määrittelyä. Rakentamisen syvyystasoa ei määritellä, mutta selostuksen mukaan kahden maanalaisen kerroksen alin korkeusasema on noin -2.

Pohjavesiolosuhteita koskevissa Ramboll / Viatek:n lausunnossa (liitteen 7 liite 2) todetaan, että Kauppatorin alueella on moreenin päällä etelään päin paksuneva 6 – 55 metrin paksuinen savikerros, jonka alla on kalliota peittävä moreenikerros. Saven alla moreenissa virtaava paineellinen pohjavesi, nk. salpavesi on Yliopistonkadun varrella tasolla +2,5 - +3,5 ja orsivesi koko torin alueella tasolla +1,5 - +2,5. Rakentaminen Yliopistonkadun varressa alle korkeustason +2,0 - +2,5 aiheuttaa merkittäviä ongelmia pohjaveden suhteen ja rakentaminen voi aiheuttaa nk. hydraulisen murtumisen. Koko torin alueella suositellaan, että ilman erillistä selvitystä ei aliteta pohjois- ja itäsivulla tasoa +2 ja länsi-eteläsivulla tasoa +1,5.

Rakentaminen ulottuu kauttaaltaan nk. orsiveden pinnan tason alapuolelle. Kaavaluonnoksen liitteenä 2 olleen Rambollin raportin 16.6.2006 mukaan jos torin sisäänajon Yliopistonkadulta tai laitoksen pohjoisosan kulkukorkeus on 3,2 tai laitos muutoin ulottuu alle tason +2,0 – +2,5, niin laitos ulottuu paineisen pohjaveden alueelle. Jos rakentaminen ulottuu paineisen pohjaveden alueelle, on pohjaveden tasoa alennettava työn aikana. Tämä on mahdollista vain, jos kaikki vaikutusalueen rakennukset on paalutettu kovaan pohjaan saakka teräs- tai betonipaaluin. Rambollin selvityksessä suositeltiin, että laitoksen pohjoisosa noin torin puoleenväliin asti voidaan rakentaa vain yksikerroksisena. (selostus s.19, kohta 5.6, Ramboll 16.6.2006, s. 9).

Kaavaehdotuksen selostuksessa on selvitetty vaikutusalueella olevien rakennusten perustukset puutteellisesti. Selostus, s. 19, kohta 5.6.”Yhteensä 16:sta toria reunustavasta naapurikiinteistöstä suurin osa on jo perustettu kovaan pohjaan ulottuville tukipaaluille ja kalliolle ja paalutuksia on lähivuosina suunniteltu tehtävän lisää. Vuonna 2009 toria reunustavista rakennuksista on puuperustuksilla enää Apteekin talo (Aurakatu 10), Ålandsbankenin talo (Eerikinkatu 8) sekä Ortodoksikirkko”. Kaavassa on esitetty mm. maanalaisia ajoramppeja jotka ulottuvat Eerikinkatu 21 / 22 kohdalle ja Eerikinkatu 18 piha-alueelle sekä Yliopistonkatu 15/16 kohdalle sekä maanalaisia tiloja Kauppiaskadulle ja Aurakadulle. Näihin rajautuvien tonttien paalutusta ei ole selvitetty. Tietojemme mukaan useat rakennukset Kauppatoriin ja ehdotettuihin maanalaisiin tiloihin rajautuvissa kortteleissa ovat edelleen puupaaluilla ja kaikkien paaluttamisesta uudelleen ei ole
olemassa päätöksiä. Vaikutusaluetta ei ole rajattu kartalle.

Kaavaehdotuksessa on lause ”Rakentaminen on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista pohjaveden tason alenemista.” Selvitysten (liitteen 7 liite 2 sekä asemakaavaluonnoksen liite 2) mukaan kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen saattaa aiheuttaa ongelmia pohjaveden suhteen ja edellyttää ainakin työnaikaista pohjaveden alentamista. Kaavan merkinnät ma-LPY-1, pr-1, ki-1, ma-1, ma-ajo-1 ja ma-ajo ovat lauseen kanssa ristiriitaisia, koska niiden osalta ei ole määritelty korkeusasemaa siten, että lauseen tarkoitus voisi toteutua. Tehtyjen selvitysten mukaan haitallista pohjaveden alenemista aiheutuu, jos torin pohjoisosassa sallitaan kaksitasoinen rakentaminen alueella, jossa paineisen pohjaveden taso on +2,5 - +3,5. Kaavaehdotuksessa ei ole merkitty maanalaisten liiketilojen alueille ma-1 rakennusoikeutta tai korkeusasemaa. Kaavaehdotus ei vastaa tehtyjä selvityksiä eikä edes asemakaavaselostusta.

Yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa:

1. Asemakaavaehdotuksen vaikutusalueella on puupaalutettuja taloja, ja kaikkien paaluttamisesta uudelleen ei ole olemassa päätöksiä. Paalutusten säilyminen on riippuvaista pohjavesitilanteen säilymisestä nykyisellään.
2. Rakentaminen asemakaavaehdotuksen mukaisesti edellyttää pohjaveden tason alentamista, joka on Maankäyttö- ja rakennuslain 165§ tarkoittamaa luonnollisen vedenjuoksun muuttamista.
3. Rakentaminen asemakaavan mukaisesti edellyttää sitä, että kaikki talot vaikutusalueella ovat teräs- tai betonipaaluilla.
4. Asemakaavaehdotuksen mukaista rakentamista ei voida toteuttaa määräyksen ”Rakentaminen on tehtävä niin, että siitä ei aiheudu haitallista pohjaveden alenemista” mukaisesti, koska asemakaavaehdotuksen mukainen rakentaminen edellyttää tehtyjen selvitysten mukaan ainakin työnaikaista pohjaveden alentamista. Tämän vuoksi ko. määräys on merkityksetön.
5. Koska pohjaveden mahdollinen aleneminen tai alentaminen aiheutuu asemakaavaehdotuksen mukaisesta ratkaisusta rakentaa kaksi pysäköintikerrosta, kaupunki vastaa mahdollisista vahingoista ja lisäpaalutuksista Maankäyttö- ja rakennuslain 106 § ja 165§ nojalla. 165§ nojalla korvaus on suoritettava myös naapureille.

Katsomme, että asemakaavanmuutosehdotus edellyttää pohjavesi- ja perustamisolosuhteita koskien seuraavan selvityksen.

- Asemakaavaehdotuksessa esitetyllä rakentamisella selvitysalueen rajaus tulee olla noin: Yliopistonkatu (rajaus sen mukaan, missä rakennukset kalliolla) – Brahenkatu – Aurajoki – Humalistonkatu ja sen jatke Aurajokeen.
- Selvitetään koko alueella nk. salpaveden ja nk. orsiveden taso sekä savikerroksen paksuus.
- Selvitetään kaikkien alueella olevien kiinteistöjen perustamistapa rakennusvalvonnan tiedostoista ja omistajilta. Puupaaluilla olevien rakennusten osalta selvitetään nykyinen kunto.
- Selvitetään rakentamisen todennäköiset vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin ja perustamiseen.
- Todetaan, millaisia rakenneratkaisuja, suojaustoimenpiteitä ja paalutusten kunnostusta asemakaavanmuutosehdotuksen seurauksena tarvitaan ja mitkä ovat niiden kustannukset tämän hetken kustannustasossa.
- Selvitetään, mitkä toimenpiteet tai vahingot ovat kaupungin korvattavia.

Mikäli tällaista selvitystä ei tehdä, asemakaavanmuutosehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 1§, 5,§, 9§, 54§ ja 165§ ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1§ vastainen. Erityisesti asemakaavanmuutosehdotus aiheuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 54§ tarkoittamaa kohtuutonta haittaa maanomistajille, jotka omistavat puupaalutettuja kiinteistöjä vaikutusalueella sekä muuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 165§ tarkoittamalla tavalla luonnollista vedenjuoksua. Maankäyttö- ja rakennuslain 106§ ja 165§ ne kiinteistöt, joiden perustukset vaurioituvat rakentamisen seurauksina, ovat oikeutettuja vahingonkorvauksiin. Korvausvelvollinen on Turun kaupunki, joka on laiminlyönyt asian riittävän selvittämisen ja sallinut kaavaratkaisun, joka todennäköisesti aiheuttaa vahingollisia muutoksia pohjavesiolosuhteissa.

(Ote Meidän Turku ry:n lausunnosta 16.8.2007)