7.1.07

Argumentteja toriparkkia vastaan

Argumentteja toriparkkia vastaan

1. Toriparkista ei ole uutta, edullista suunnitelmaa

Toriparkista ei ole laadittu uutta, edulliseen rakennustapaan perustuvaa suunnitelmaa, toisin kuin mm. TS:ssä on väitetty vuosina 2005 ja 2006. Toriparkista on viimeksi tehty kustannusarvio vuonna 2004, jolloin yksitasoisen laitoksen kustannukset olivat noin 77 000 € / pysäköintipaikka.

2. Yritykset eivät pysty maksamaan Toriparkkia ilman kaupungin tukea

Toriparkin rakentamiskustannuksia ei pystytä kattamaan pysäköintimaksuilla eikä hanke ole epäsuorastikaan taloudellisesti kannattava. Siksi hankkeelle saadaan rahoitusta vain, jos kaupunki takaa laitoksen rakentamislainat tai osallistuu osakkaana laitoksen rakentamiseen. Toriparkin toteuttamisesta tehdyssä aiesopimuksessa 15.9.2005 lukee: ”Hankkeeseen halutaan mukaan ja osakkaaksi myös Turun kaupunki” (Kohta 1: sopimuksen kohde ja tarkoitus)

Voitaneen sanoa, että onhan Kuuhunkin lennetty – verovaroilla.

3. Kustannusten jakoa torin kunnostuksen ja toripysäköinnin välillä ei ole tehty

Toriparkki on tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti torin kunnostuksen kanssa. Torin kunnostuksen ja toripysäköinnin välistä kustannusjakoa ei ole arvioitu tarkoin. Toripysäköinnin kuluja, kuten arkeologisia kaivauksia, johtosiirtoja ja liikenneväylien avaamisen kuluja voidaan yrittää siirtää torin kunnostuksen kuluiksi.

Toripysäköinnistä aiheutuu runsaasti kunnallisteknisiä kuluja, joita ei aiheudu pelkästä torin kunnostuksesta. Erityisen kyseenalaista on se, että asemakaavan mukaan avattaisiin Aurakadun ja Eerikinkadun joukkoliikennekadut, joiden rakenteet ja kunnallistekniikka uusittiin täydellisesti 1994 – 1995.

4. Toriparkin rakentaminen kestää arviolta 2,5 – 4 vuotta

Toripysäköintiä vastaavien pysäköintilaitosten rakentaminen on kestänyt eri kohteissa 1,5 – 2,5 vuotta. Lisäksi Toriparkin yhteydessä on toteutettava arkeologiset kaivaukset, jotka Museoviraston mukaan kestävät kaksi kaivauskautta eli 19 roudatonta kuukautta. Näiden yhteiskestoksi voidaan arvioida 2,5 – 4 vuotta.

Tästä aiheutuu erittäin suuret rakentamisaikaiset haitat torikaupalle, keskustan kaupalle, kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Liike-elämän ja joukkoliikenteen tappiot ovat myös rahallisia ja joko kaupungin tappioita tai kaupungin korvattavia.

Toriparkkia ei missään tapauksessa saada valmiiksi vuodeksi 2011, kun Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki, koska asemakaavaprosessi ei valmistu keväällä 2007.

5. Toripysäköinnin ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia ei ole arvioitu

Asemakaavaluonnosta laadittaessa ei ole arvioitu toripysäköinnin rakentamisaikaisia ja pysyviä ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia

a. Meluun, ilmanlaatuun, ilmastonmuutokseen ja energiankulutukseen
b. Keskustan asukkaiden elämään
c. Torikauppiaiden liiketoimintaan
d. Keskustan muiden kauppiaiden liiketoimintaan
e. Joukkoliikenteeseen
f. Kävelyyn ja pyöräilyyn

6. Arkeologiset kaivaukset ovat olennaisesti pienempiä, jos toriparkkia ei tehdä

Mikäli toripysäköintiä ei tehdä, ei tarvita nk. poistokaivauksia vaan ainoastaan kiveystä korjattaessa esille tulevien kohteiden dokumentointi. Ero on sama kuin Tuomiokirkkotorin korjausten yhteydessä 2000-luvun alussa tehtyjen dokumentointien ja Tuomiokirkkotorilla vuonna 2006 tehtyjen tutkimuskaivausten ero. Jos tori kunnostetaan ilman toripysäköintiä, poistokaivaukset tarvitaan ainoastaan kioskien perustusten, viemäreiden ja maanalaisten roskasäiliöiden kohdalla, muutamalla prosentilla torialasta. Dokumentoinnin kustannukset ovat murto-osa poistokaivausten kustannuksista.

7. Toripysäköinti kaksitasoisena ulottuu myös nk. paineisen pohjaveden tason alle

Ramboll Oy:n tekemän selvityksen (13.6.2006) mukaan jos toriparkki toteutetaan kaksitasoisena Yliopistonkadun puolella, se ulottuu paitsi nk. orsiveden, myös nk. paineisen pohjaveden pintatason alapuolelle. Samoin käy myös, jos Toriparkin sisäänajokorkeus Yliopistonkadun rampista on yli 2,5 m, esim. 3,2 m.

Tästä seuraa joko se, että vielä puupaalutetut talot Kauppatorin ympäristössä on paalutettava teräs- tai betonipaaluin tai on tehtävä erittäin kalliit suojaustoimenpiteet.

Nämä haittavaikutukset ovat kaupungin korvattavia, koska ne johtuvat asemakaavan toteuttamisesta.

8. Toriparkkiin ei voi ajaa torikauppiaiden autoilla eikä hälytysajoneuvoilla

Pohjavesikysymysten vuoksi toriparkin sisäänajokorkeus Yliopistonkadun rampista on enintään 2,5 m. Ramppi on ainoa liikenteellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Ramppi on liian matala pääosalle torikauppiaiden autoista sekä hälytysajoneuvoille. Myös 3,2 m korkea ramppi olisi liian matala osalle torikauppiaiden autoista sekä hälytysajoneuvoista.

9. Toriparkki ei ole edellytys Kauppiaskadun kävelykadulle

Kauppiaskadun kävelykatu on hyvä ajatus. Se toteuttaisi Turkuun säädyllisen laajuisen kävelykeskustan. Kauppiaskatu voi kävelykatunakin toimia pikaraitiotien reittinä, kuten kävelykadut esim. Freiburgissa, Strasbourgissa ja Linzissä. Turun keskustassa on kuitenkin yli tarpeen pysäköintipaikkoja, joten Kauppiaskadun kävelykadun toteuttamiseksi ei ole tarpeen toteuttaa Toriparkkia.

10. Louhea voidaan laajentaa

Jos liikekeskustaan tarvitaan lisää tai parempia pysäköintipaikkoja, Louhea voidaan laajentaa Yliopistonkadun suunnassa Anttilan sekä Kinopalatsin korttelien alle. Nk. hyvinvointikeskus – suunnitelma osoittaa tämän. Louheen voidaan rakentaa uudet rampit esimerkiksi Puutarhakadun ja Aninkaistenkadun suunnista. Louhen laajennus palvelisi Wiklundin korttelia täsmälleen samalla etäisyydellä kuin Toriparkki ja korvaisi Wiklundin pysäköintitilat. Louhen laajennus Anttilan alle voisi korvata nykyiset Stockmannin, Anttilan ja Centrumin pysäköintilaitokset. Samalla näihin pysäköintilaitoksiin kulkeva liikenne poistuisi Kristiinankadulta, Brahenkadulta, Humalistonkadulta, Yliopistonkadulta ja Eerikinkadulta osilta.

Louhen laajennuksen kustannukset ovat noin puolet toriparkin kustannuksista pysäköintipaikkaa kohti. Louhen laajentamisesta ei ole oleellisia rakennusaikaisia haittoja, koska luola sijaitsee syvällä kalliossa.

5 Comments:

At 12/4/07 20:08, Anonymous Anonyymi said...

Arkeologisten kaivausten tarve kauppatorilla on hyvin vähäinen, tämän tietää jokainen Turun historiaa tunteva.

Toriparkki on välttämätön kävelykadun ja kävelykeskustan aikaansaamiseksi. Parkkipaikat torin vierestä poistettaessa nykyinen riittämätön määrä supistuu entisestäänkin. Jos joku kuvittelee parkkipaikkoja olevan tarpeeksi keskustassa, voi käydä lauantaina jonottamassa parkkihalliin puolesta tunnista tuntiin, mikä on tosiasia parkkipaikkojen vähyydestä! Avatkaa silmänne ja käyttäkää järkeä, parkkipaikkoja on liian vähän silloin kun ihmiset niitä käyttäisivät!

 
At 4/7/07 17:55, Anonymous Anonyymi said...

Taas pari kommenttia:
- Arkeologisten kaivausten tarpeesta on useita Museoviraston ja Maakuntamuseon lausuntoja. Kulttuurikerros ei ole kovin paksu, vaan kyse on siitä, että kaivettava alue on hyvin laaja.
- Toriparkki ei ole välttämätön kävelykeskustan laajentamiseksi. On myös muita vaihtoehtoja lisätä pysäköintiä.
- Stockmannin halli on tietääksemme ainoa halli, joka on yleensä ruuhkainen. Jos haluaa olla tyhmä, voi toki jonottaa Stockan halliin. Fiksumpi ajaisi sellaiseen halliin, jossa on tyhjää.

 
At 30/3/09 21:46, Anonymous Anonyymi said...

Fiksumpi ihminen ei aja autolla keskustaan. Toriparkkiin kulutettavat rahat voitaisiin käyttää joukkoliikenteen kehittämiseen. Miten laiska voi ihminen olla, jos ei viitsi muutamaa kymmentä metriä kauppaan kävellä.

 
At 30/3/09 21:46, Anonymous Anonyymi said...

Fiksumpi ihminen ei aja autolla keskustaan. Toriparkkiin kulutettavat rahat voitaisiin käyttää joukkoliikenteen kehittämiseen. Miten laiska voi ihminen olla, jos ei viitsi muutamaa kymmentä metriä kauppaan kävellä.

 
At 2/4/09 10:34, Blogger neutri said...

Hohhoijaa. Olen Turkuun pari vuotta sitten muutettuani joutunut seuraamaan jatkuvaa ja jäkättävää keskustelua toriparkista. Uuvuksiin asti. Suurimpana ongelmana pidän sitä, että hanke on kaikin puolin kannatettava, eikä vastustajilla ole muita järjellisiä argumentteja kuin se, että taustalla ovat SOKOS ja Turun Sanomat. Itseäni se ei haitaa: käyn Wiklundilla ostoksilla ja luen paikallislehteä.

Mutta jos tosissaan oltaisiin huolissaan autojen vyörymisestä keskustaan, kansalaisten tulisi marssia ohikulkutien nelikaistamisen puolesta. Orikedolta voisi vetää pohjoisen kautta väylän Turun Satamaan, jolloin maantieliikenteellisesti sekä Turun että Naantalin satamat voisivat toimia yhtenä kompleksina, mottoritien kautta keskustaan ohjattu liikenne hajaantuisi eri toimintojen mukaan. Muistelkaapa vain Tuomiokirkkosiltaa ennen moottoritietä. Jos kaiken tuon vastustamiseen käytetyn energian olisikin voinut muotoilla kansalaisia hyödyttävien hankkeiden eteenpäin viemiseksi...

 

Lähetä kommentti

<< Home